Etusivu|Esittely|Konnevesi|Kuvat|Yhteystiedot|Järvitaimentyöryhmä|Könkköjoki|Muikkutyöryhmä

Konneveden kalatutkimus r.y.

Kansallinen muikkutyöryhmä

• Mikä on muikkutyöryhmä

• T. H. Järvi

• Muikkujulkaisut

• Muikkuväitöskirjat

• Kokoukset ja seminaarit

T. H. Järvi (Saalas 1946)

Toivo Henrik Järvi (31.3.1877-9.7.1960)

on muikkupopulaatiotutkimuksen "isä". Hän aloitti tutkimuksensa vuonna 1908, keräsi monista järvistä pitkiä aikasarjoja (Ylä-Keitele 1908-1948!) ja tutki ainakin 40 järven muikkukantoja. Tämän ohessa hän selvitteli mm. siika-, taimen- ja lohikantojen tilaa.

T. H. Järvi määritti muikun iän suomun kasvurenkaista ja käytti kutukannan runsausindeksinä Keiteleen rantakylistä eri syksyinä myytyä mätimäärää. Näin hän pystyi ensimmäisenä seuraamaan seka muikun kutukannan runsaudenvaihtelua että eri vuosiluokkien runsautta.

Järvi osoitti, että muikun kannanvaihtelu johtuu voimakkaasta vuosiluokkavaihtelusta. Heikko vuosiluokka oli Järven mukaan seurausta erityisesti huonoista sääoloista. Järvi arveli, että myrskyt kutu- tai kuoriutumisaikana saattoivat aiheuttaa vuosiluokan tuhon. Epäennustettavien säätekijöiden vaikutusta ilmensi myös se, että eri muikkukantojen vaihtelussa oli havaittavissa samarytmisyyttä eli synkroniaa. Toisaalta Järvi korosti, että huono vuosiluokka voi myös seurata liian vähiin käyneestä kutukannasta ja esitti, että muikun pyyntiä on voitava säännöstellä tarvittaessa. Erityisesti hän oli huolissaan muikun verkkopyynnistä, koska verkoilla sai vielä riittäviä saaliita pyytämällä vähiin käyneen muikkukannan viimeisiä suuria yksilöitä nuottapyynnin jo käytyä kannattamattomaksi. Muita Järven keskeisiä havaintoja ovat mm., että muikun kasvunopeus riippuu kannan tiheydestä ja että jokaisella suuremmalla järvisyvänteellä on käytännössä oma muikkukantansa.

Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että Järvi käytti ensimmäisenä maailmassa kalan pituuden (L) ja massan (W) välisen riippuvuuden kuvaamiseen yhtälöä W=aL^b, jossa myös parametri b estimoitiin aineistosta eikä oletettu b:n arvon olevan 3 (Froese 2006).

Järvi myös kartutti kalastusmuseon kokoelmia, mm.  tallensi valokuvaamalla kalastusperinnettä, ks. Museoviraston kokoelma.          

Ennen omistautumistaan kalatutkimukselle Järvi tutki hämähäkkejä ja teki  väitöskirjansakin jahtihämähäkkinaaraiden sukupuolielimistä (Das Vaginalsystem der Sparassiden). Tarkemmin Järven merkitystä hämähäkkitutkijana ovat valottaneet Jäger & Koponen (2005).

T. H. Järven julkaisuluettelo (keskeneräinen)

Elämäkertatietoja (mm. Anonyymi 1937, Heikinheimo 1955, Halme 1961, Wikgren 2004, Jäger & koponen 2005)

Koulutus: ylioppilas 1896, FK 1904, opintoja Insbruckissa 1905 ja Berliinin yliopistossa 1906-07, FL 1913, FT 1914.

Toimet ja asiantuntijatehtävät:

Helsingin yliopisto: eläintieteen kurssien johtaja 1904-18, maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan eläintieteen lehtori 1913-18.

1908-1918 valtion kalastustentarkastajan ensimmäinen apulainen (vanhempi avustaja), Kalastushallituksen ylijohtaja 1918-1923, Maataloushallituksen kalataloudellisen tutkimustoimiston johtaja (professori) 1924-1947.

Tornion- ja Muonionjokien suomalais-ruotsalaisen kalastuskomissionin jäsen 1920-24, kalastuslainsäädännön uudistamista suunnittelemaan asetetun kalastuskomitean puheenjohtaja 1929-33. Kauppa- ja teollisuusministeriön merentutkimusneuvoston (?, engl. oceanography board) asiantuntijajäsen 1944-59.

Järjestötoimintaa: Vanamon rahastonhoitaja 1904-06, varapuheenjohtaja 1916-19, kunniajäsen 1946-, Luonnon ystävän/Luonnon tutkijan toimitussihteeri 1906, päätoimittaja 1906;  Suomen Kalastusyhdistyksen jäsen 1909-, johtokunnan jäsen 1916, 1919-, puheenjohtaja 1927-1953, kunniajäsen 1947-; Suomen Tiedeakatemian jäsen 191-; Suomen Tiedeseuran jäsen; International Society of Limnology jäsen, varapj. 1930-32; Svenska Fiskarförbund ja Der Fischerei-Verein fur Ostpreussen kirjeenvaihtaja; International Marine Research Council 1920-1954; Societas pro Fauna et Flora Fennica varapresidentti 1939-57, kunniajäsen 1946-; Suomen metsätieellinen seura kunniajäsen 1947-.

Lähteet

Anonyymi 1937: Prof. T. H. Järvi täyttää 60 vuotta. Suomen Kalastuslehti 44: 41-44.

Froese, R. 2006: Cube law, condition factor and weight-length relationships: history, meta-analysis and recommendations. J. Appl. Ichtyol. 22: 241-253.

Halme 1961: Toivo Henrik Järvi 1877-1960. J. Cons. int. Explor. Mer 26: 238-240.

Heikinheimo I. 1955: Suomen elämäkerrasto. Porvoo.

Jäger, P.  & Koponen, S. 2005: Toivo Henrik Järvi (1877-1960) – a poorly known arachnologist. Newsl. Br. arachnol. Soc. 103: 4-6.

Saalas, U. 1946: Puoli vuosisataa suomalaista luonnontiedettä. Vanamon toiminta 1896—1946. 548 s., 100 kuvaa. Otava, Helsinki.

Wikgren, B. 2004: Toivo Henrik Järvi. http://www.åbo.fi/~bwikgren/biologer/JarviTH.htm (luettu 23.2.2004).

Päivitetty 14.12.2010 T. M.