Etusivu|Esittely|Konnevesi|Kuvat|Yhteystiedot|Järvitaimentyöryhmä|Könkköjoki|Muikkutyöryhmä

 

Konneveden kalatutkimus r.y.

Keski-Suomen järvitaimentyöryhmä

 

 

Järvitaimenen hoitostrategian periaatteita

 

Keski-Suomen järvitaimenen hoitostrategia esiteltiin päättyneen järvitaimenhankkeen loppuraportissa ”Järvitaimen Keski-Suomessa – elämyksestä elinkeinoksi” (Airaksinen ym. 2006. Kala- ja riistaraportteja nro 386). Se on ladattavissa RKTL:n kotisivuilta osoitteesta www.rktl.fi/julkaisut.

 

Järvitaimenen hoitostrategian keskeisiä tavoitteita ovat:

 

  • Koskikalastuskohteiden kokonaisvaltainen kehittä-minen
  • Koskikohteiden kalastusjärjestelyt
  • Järvikalastuksen kehittäminen ja säätely
  • Taimenistukkaitten rasvaeväleikkaukset
  • Villien luonnontaimenten vapauttaminen
  • Taimenkantojen tilan ja kalastusmatkailun kehityksen seuranta
  • Tarpeellisten tutkimushankkeitten suunnittelu ja toteutus

 

Kalastuksen ohjaaminen koskilla ja järvillä saavutettavan tuoton ja suojelun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla on keskeisellä sijalla taimenkannan hoidossa. Keski-Suomen koski- ja järvikalastajille vuonna 2004 suunnatun kyselyn perusteella valtaosa kalastajista kannattaa muun muassa verkkokalastuksen säätelyn kehittämistä ja taimenen alamitan nostoa. Kalavesien omistajilla on siten kalastajien valtuutus edistykselliselle toiminnalle.

Koskikalastus

Koskikalastuksen järjestämistä ja villin taimenen suojelua varten luotiin kolmiportainen Villi taimen –luokitus Keski-Suomen järvitaimenen hoitostrategian yhtenä keskeisenä osiona vuonna 2006.

Villi taimen pro –kohteissa kalastus tapahtuu täysin luonnontaimenen ehdoilla, eikä pyyntikokoisia taimenia istuteta. Kalastus on siis pyydystä ja päästä –kalastusta. Villi taimen – kohteessa pyyntikokoisten eväleikattujen kalojen istuttaminen on mahdollista, mutta vain niitä saa ottaa saaliiksi. Yleiskohteen järjestelyt ovat vapaammat ja kirjolohtakin voi istuttaa.  Seuraavassa tarkemmat periaatteet:

 Yleiskohteet 

 

Yleiskohteissa toiminta voi olla varsin vapaata yleisten kalastusäädösten puitteissa, sillä taimenen luonnonvaraisen tuotannon suhteen ei ole suuria odotuksia.

 

Villi taimen –kohteet

 

Villi taimen –kohteiden kalastusjärjestelyissä on pyritty ottamaan huomioon ne tekijät, jotka mahdollistavat luontaisen taimenkannan vahvistumisen ja laadukkaan kalastusmatkailun kehittämisen samanaikaisesti.

 

  • Villit luonnontaimenet vapautettava
  •  Kaikilta 1-vuotiailta ja vanhemmilta taimenistukkailta leikattava rasvaevä
  • Suositaan mäti- ja pienpoikasistutuksia isojen sijaan
  • Taimenen syysrauhoitus asetuksen mukaan (valvotut ryhmät mahdollisia)
  • Kahluukielto kutusoraikoilla 11.9.-31.5.
  • Vain väkäsettömät  (kolmihaara)koukut sallittuja kalastuksessa
  • Rajoitetaan kalastuspainetta vapakiintiöillä
  • Saalisseuranta

 

 

Villi taimen pro –kohteet

 

  • Säännöt muuten kuten Villi taimen –kohteessa, mutta vain mäti- ja alle 1-vuotiaiden poikasten istutukset sallittuja; kalastus on siis täysin pyydystä ja päästä –kalastusta.

 

 

Järvikalastus 

 

  • Verkkojen väliharvuuksista (esim.31-54 mm) tulisi luopua reittivesissä, missä taimenet liikkuvat
  • Järvitaimenta pyydettäessä verkon solmuvälin tulisi olla vähintään 70 mm
  • Pyynnissä olevien verkkojen lukumääriä tulisi vähentää tai kohdistaa kalastus täsmällisemmin tavoiteltuihin lajeihin
  • Taimenen uistelussa tulisi suosia väkäsettömiä koukkuja
  • Järvitaimenen alamitta tulisi nostaa vähintään 50 cm:iin.
  • Ehjäeväiset villit taimenet tulisi vapauttaa vapakalastuksessa ja mahdollisuuksien mukaan myös verkkokalastuksessa.
  • Kaikkien taimenistukkaiden rasvaevän tulisi olla leikattu

 

 

Seurattavia mittareita

 

  • Taimenen poikastiheydet vakioaloilla tärkeimmissä koskissa
  • Taimenen kutupesien lukumäärä ja koko vakioseurantaan valituissa koskissa
  • Taimenen yksikkösaalis joillakin järvialtailla ja koskikohteissa
  • Saalistaimenen koko koskissa ja järvillä
  • Villin taimenen osuus koski- ja järvisaaliissa.
  • Nousutaimenten määrä ja koko kalaportaissa (ainakin Vaajakoski)
  • Istutusmäärät ikäryhmittäin
  • Kalastuksen säätelyn kehittyminen koskilla ja järvillä